Kuvassa: Pirkko Hietaniemi ja Pirkko Mannola.

Tapahtuman yksi perustajajäsen Pirkko Hietaniemi muistelee tapahtuman historiaa alkuvaiheista lähtien.

Ylläs Soikoon! on lapin kesän helmi


Kun aikoinaan mietittiin Ylläksen kesään sopivaa musiikkitapahtumaa, asiaa pohdittiin monelta eri kantilta. Harkittiin monentyyppistä musiikkia; oopperaa, kansanmusiikkia, jazzia ym. Koska Ylläs on kaukana suurista asutuskeskuksista, eikä kolmekymmentä vuotta sitten ollut juurikaan juna- eikä lentoliikennettä kesäisin tarjolla, piti luoda tapahtuma, jolle helpommin löytyi yleisöä myös lähiseuduilta. Alueella oli jo silloin tanssipaikkoja ja asiakaskunta, joka oli talvisesonkeina tottunut niissä käymään. Näin ollen tuntui parhaalta lähteä suunnittelemaan iskelmään ja tanssimusiikkiin perustuvaa kesäfestivaalia.

Kevyen musiikin lähettiläinä Ylläksellä olivat olleet Reino Helismaa ja Tapio Rautavaara, joiden talvilomat useaan kertaan suuntautuivat alueelle jo 40-luvulla. Iltaisin he viihdyttivät hiihtäjiä kylän taloissa, joihin väki iltaisin kerääntyi. Rautavaaran ja Helismaan kirjoituksia ja kyläläisistä kirjoittamia riimejä löytyy monista sen aikaisista vieraskirjoista. Moni Helismaan Lappi-aiheisista laulun sanoituksista on syntynyt Ylläksen maisemien, rakovalkeiden ja takkatulien innoittamina.

Niinpä Tapsan ja Repen muistoa vaalien ja kunnioittaen kehiteltiin keskelle kesää, heinäkuun puoleen väliin Ylläs Soikoon! - kevyen musiikin kesätapahtuma, jota ensimmäisen kerran vietettiin vuonna 1988. Alkuvuosina Ylläs Soikoon! oli hyvin konserttipainotteinen. Ylläsjärvellä oli silloin suuri liikuntahalli, johon mahtui paljon väkeä, myös Äkäshotelli, Ylläskaltio ja Riemuliiteri toimivat estradeina. Katri-Helena, Matti ja Teppo, Reijo Taipale, Juice Leskinen, Topi Sorsakoski ja Reijo Taipale ja muut tähdet vetivät toimivat vetonauloina.

Pienet ja tunnelmalliset tilaisuudet ovat myös kuuluneet tapahtumaan olennaisena osana. Ensimmäiset kymmenen vuotta niissä yhtenä esiintyjänä oli Harri Marstio, josta oli jo tulossa tapahtumalle varsinainen maskotti, kunnes hän päätti pitää taukoa seuraavat kymmenen vuotta, etteivät ihmiset kyllästy häneen. Harri oli sitten mukana taas kun vietettiin 20-vuotisjuhlia. Suosittuja tilaisuuksia ovat olleet veteraani-esiintyjien nimikkokonsertit, joissa
he laulujen ohella ovat kertoneet uransa vaiheista. Pirkko Mannola, Rauni Pekkala, Annikki Tähti, Marjatta Leppänen ja Markus Allan mainittakoon esimerkkeinä näistä hienoista taiteilijoista. Tanssiorkestereiden Suomen Mestaruus-kilpailut.

Koko ajan Ylläs Soikoossa myös tanssittiin. Alkuaikojen taiteellinen johtaja, Ilpo Hakasalo yllytti järjestämään tanssiorkestereille SM-kilpaillut muun ohjelman oheen. Ensimmäinen SMORK-voittaja valittiinkin jo vuonna 1990. Jyväskyläläinen Petoman-yhtye otti silloin voiton ja aloitti varsin tasokkaan voittajien sarjan. Petoman tunnettiin viime vuosiin asti Katri-Helenan orkesterina. Kilpailusta nousi kahdenkymmenen vuoden aikana maineeseen hienoja orkestereita, kuten Korsuorkesteri, Seinäruusut ja Horizone. Muutaman vuoden ajan voittajat pääsivät jopa television Kesäillan valssin vakio orkesteriksi. Sieltä uralleen saivat nostetta Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit, Unelmavävyt, Varjokuva ja Nelinpeli. Voittajista viimeisimmät, Voimaorkesteri, In The Mood ja Norolan pojat keikkailevat edelleen, joskin kokoonpanot ovat kisan jälkeen jossain määrin muuttuneet.

SMORK oli siinä mielessä erityinen kilpailu, että se toimi samalla bändien kouluttajana. Jo karsinnoissa oli mukana tuomaristo, joka antoi muusikoille arvokasta palautetta heidän soitostaan. Kesän loppu-kilpailuihin saapuikin aina karsintojen tasostaan huomattavasti parantaneita bändejä. Yhtenä osana kilpailua oli rytmikoe, jota varten kilpailijoille lähetettiin harjoittelua varten esimerkkinuotit kullekin vuodelle valituista rytmeistä. Myös vierailevan solistin säestäminen kuului kilpailuun. Tuomariston puheen-johtajana toimi lähes koko kahden-kymmenen vuoden ajan kaikkien tuntema muusikko Martti Metsäketo.

Tanssiorkestereiden SM-kilpailut loppuivat vuoteen 2009, kun uusia tanssiorkestereita alkoi olla entistä vaikeampi saada mukaan. Aikaisempia voittajia on kuitenkin tapana kutsua mukaan kesätapahtuman esiintyjiksi.

Vuosien mittaan huomattiin, että parhaiten väkeä vetävät tanssit. Niiden osuutta ohjelmistossa on lisätty, ja Ylläs Soikoon! onkin tänä päivänä ehdottomasti tanssinystävien tapahtuma ja varmasti näin on myös jatkossa. Konsertteja on ohjelmistossa edelleen ja tarjontaa riittää muillekin, mutta tanssijat ovat pääosassa.

Kuolemattomat tähdet, Reino Helismaa ja Tapio Rautavaara ovat vuodesta toiseen Ylläs Soikoon! -tapahtumassa mukana lauluineen, jotka eivät toivottavasti koskaan häivy suomalaisten muistista eivätkä suomalaisilta tanssilavoilta.


Tanssiorkestereiden Suomen Mestarit:

1990 Petoman
1991 Jari Koivisto & Kasmir
1992 Mestari Orikanto
1993 Mikko Salmela & Cocktail
1994 Korsuorkesteri
1995 Sylvia
1996 Magnet
1997 Iluusio
1998 Nokiset
1999 Seinäruusut
2000 Horizone
2001 Sigma
2002 Varjokuva
2003 Teemu Harjukari ja Taivaanrannanmaalarit
2004 Unelmavävyt
2005 Varjokuva
2006 Nelipeli
2007 Voimaorkesteri
2008 In The Mod
2009 Norolan pojat